Neuvoja työssään traumaattisiin tapahtumiin osallisiksi joutuville toimittajille

Nämä vinkit on tarkoitettu ainoastaan ehdotuksiksi. Ehdotusten tavoitteena on tehdä työympäristöistä terveempiä  ja journalismista parempaa. Neuvot perustuvat hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tutkimukseen sekä alalla työskentelevien toimittajien käytännön kokemuksiin.

Nämä vinkit on tarkoitettu ainoastaan ehdotuksiksi. Ehdotusten tavoitteena on tehdä työympäristöistä terveempiä  ja journalismista parempaa. Neuvot perustuvat hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tutkimukseen sekä alalla työskentelevien toimittajien käytännön kokemuksiin.

Ennen mahdollista traumaattista työtehtävää

Käy esimiehesi kanssa läpi mahdollisia tunneperäisiä riskitekijöitä. Ota riskit vakavasti.

Sopikaa kuinka voitte olla säännöllisesti yhteydessä toisiinne, tämä on tärkeätä varsinkin vaikeissa tilanteissa.

Myös yhteydenpidosta läheisiin kannattaa sopia.

Pidä yllä vahvat yhteiskunnalliset ja vertaisverkostot.

Ota kriisit haasteina, joista voi oppia. Pidä yllä optimistinen asenne ja positiivinen kuva itsestäsi.
Muista, että traumajournalismilla on merkitystä. Se mitä teet, on tärkeätä.

Kameramies/valokuvaaja – käytä tuttuja varusteita – tekniset ongelmat materiaalin lähettämisessä pahentavat stressiä tiukassa tilanteessa.

Työpaikalla

Ymmärrä, että ahdistuksen tunne on tragedian jälkeen normaali inhimillinen reaktio - ei osoitus heikkoudesta. Useimmat toipuvat ajan kuluessa.

Varmista että syöt, juot ja nukut kunnolla. Nämä voivat kaikki vaikuttaa journalistiseen harkintakykyyn.

Ole varovainen ”itselääkityksen” kanssa. Lääkeaineiden liiallinen käyttö on merkki siitä, ettei kaikki ole kohdallaan.

Jos pystyt, harrasta liikuntaa. Jopa lyhyt kävely auttaa kehon ”stressikemikaalien” purkamisessa.

Pidä taukoja – ja rohkaise muitakin tekemään niin. Tämä auttaa materiaalin ymmärtämisessä sekä auttaa ajattelemaan selkeämmin.

Tunnustele tunteitasi. Tunteiden ymmärtäminen hyödyttää sinua työssäsi journalistina ja auttaa trauman käsittelyssä.

Puhu muiden kanssa. Pohdi, mitä olet kokenut ja kuinka reagoit siihen. Jos mahdollista, puhu näistä asioista kollegoidesi kanssa. Jaa ajatuksesi heidän kanssaan. 

Soita kotiin. Pidä yhteyttä läheisiin ja vertaisiin – varsinkin pitkien työtehtävien aikana.

Tee päätöksiä tapahtumapaikalla, äläkä jää miettimään ”mitä jos”. Arvioi tilanne uudelleen jälkikäteen, jos on tarvetta.

Älä jää katsomaan sinua järkyttäviä kuvia liian pitkäksi aikaa.

Pidä huolta tiimisi muista jäsenistä.

Tunne rajasi. Pyydä työtehtävien vuorottelua, jos on tarvetta.

Jos tunnet olosi ahdistuneeksi, älä salaa sitä. Reaktio on inhimillinen, eikä sen tunnustaminen ole osoitus heikkoudesta tai epäammattimaisuudesta. Se ei myöskään ole uhka urallesi. 

Kameramies/valokuvaaja – pidä yhteyttä sekä uutisdeskiin että muihin kameramiehiin/valokuvaajiin, saadaksesi heiltä palautetta ja ideoita. Älä jää miettimään ohimenneitä mahdollisuuksia.

Kameramies/valokuvaaja – käy varusteesi läpi päivän lopussa rituaalina, joka vähentää myös stressiä.

Työpaikalla – tarkkaile näitä

  • Hämmennyksen tai sekavuuden tunteet.
  • Vaikeuksia helppojen tehtävien tai ongelmien ratkaisemisessa.
  • Tyhjyyteen tuijottaminen.
  • Impulsiivisuus, äärimmäinen vihaisuus, riidanhaluisuus, väkivaltaisuus.
  • Jatkuva hämmennyksen tunne.
  • Ajantajun hukkaaminen.
  • Hyödyttömyyden, avuttomuuden, kauhun, oman hengen menettämisen pelon, tai häpeän ilmaiseminen.
  • Fyysinen tai psyykkinen uupumus.

Normaaleja reaktioita heti traumakokemuksen jälkeen

  • Unettomuus.
  • Järkyttävät muistot.
  • Häiritsevät muistikuvat tai ajatukset.
  • Kokemuksesta muistuttavien asioiden välttäminen.
  • Tunne siitä, että jotain pahaa on tapahtumassa sinulle.
  • Hermostuneisuus ja säikähteleminen.
  • Fyysiset reaktiot, kuten hikoileminen, sydämentykytykset, huimaus tai pahoinvointi.
  •  

Tällaiset reaktiot voivat olla osoitus tauon tai työtehtävien vuorottelun tarpeesta. Jos ne kestävät kauemmin kuin 3-4 viikkoa, tai tuntuvat ylivoimaisilta, hae apua traumapsykologilta.

Työtehtävän jälkeen

  • Pura tehtävä luotettavan henkilön kanssa. Valitse hyvä kuuntelija. Älä tukahduta tunteitasi.
  • Muista, että tunnereaktiot voivat yllättää sinut myös myöhemmin.
  • Pidä yllä tavallisia rutiineja ja toimintoja, mutta ota rauhallisemmin. Pidä huolta itsestäsi.
  • Jos ahdistus kestää kauemmin kuin 3-4 viikkoa, hae asiantuntija-apua traumaan perehtyneeltä terveydenhuollon ammattilaiselta.


Lisätietoja antaa Dart Centre Australasia in Melbourne.